keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Sairauden jälkeen on poutasää




Nyt on takana ensimmäinen kokonainen työviikko ja ollaan tällä hetkellä kahden viikon mittaisella uuden vuoden lomalla, johan oli aikakin tän raskaan työrupeaman jälkeen! Vietnamissa vietetään siis helmikuun 10. päivä monen muun Aasian maan tavoin kuukalenterin mukaista uuttavuotta (ns. kiinalainen uusivuosi). Uusivuosi eli vietnamilaisittain Têt on vuoden suurin juhla ja vastaa siis jossain määrin kenties meidän joulun aikaa. Kaikki vietnamilaiset tuntuu olevan kovin innoissaan tulevasta juhlasta ja aika on monelle ainut kerta vuodessa kun pitävät kunnolla lomaa yksittäisiä vapaapäiviä lukuunottamatta, joten kai juhlaan on siis myös aihetta! Hypetyksestä johtuen juhlamieli alkaa jo tarttumaan meihinkin ja ollaan myös saatu kutsuja käydä vierailemassa tuttujen kodeissa, mitä odotamme kovasti. Vanhan vuoden lopettajaisia täällä on jo vietettykin monella tapaa ja olennaisena osana siihen liittyy leikkirahojen, paperisten “kultaesineiden” ja paperivaatteiden polttaminen kadun varsilla (edesauttaa jotenkin esi-isien tuonpuoleista elämää), joten vähän väliä saa pyöräillessä vetää savua ja tuhkaa henkeen. Esi-isille valmistetaan myös juhla-ateria, joka laitetaan kodin eteen esille. Eräs hotellin työntekijä selvitti, että esi-isät syövät niin kauan pöydästä kun suitsuke palaa ja tämän jälkeen elävät saa syödä sen mitä esi-isiltä jää tähteeksi. Onneksi esi-isät syövät tuonpuoleisesta käsin melko vähän ja hotellin työntekijällekin jäi runsaasti lounasta. :) Lisää Têt-bailuista sitten myöhemmin kun juhla on ohi.

Uudenvuoden loma kestää meillä siis la 2.2. - ma 18.2.13 ajan, josta viralliset juhlapäivät ovat la 9.2. - ma 11.2.13. Uusivuosi halutaan viettää täällä Huessa, mutta koska nyt on sen verran pitkät vapaat, niin päätettiin myös käyttää aikaa matkailuun. Tarkoituksena on heti uudenvuoden päivien jälkeen suunnata etelää kohti Nha Trangin rantakaupunkiin. Tavoitteena on ratsastaa norsulla, muulla ei ole väliä. Kaksi vuotta sitten jäi meiltä norsuratsastukset kokonaan väliin, joten tällä kertaa meillä on missiona olla tekemisissä norsujen kanssa mahdollisimman paljon. Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon norsuaspekti.

----

Ville sai viime viikon alussa jonkun vatsapöpön ja oli tiistaista perjantaihin kipeänä. Pari päivää
Albiino nro 1
Albiino nro 2
tujakkaa yrjöämistä ja varpusparvia ja sitten pari päivää vielä kuumeilua. Sairastaminen täällä kaukomailla oli koti-ikävää herättävä kokemus, joten onneksi koneelta löytyi kuvia ja musiikkia Karjalan kunnailta. Lauantaina Villen olo alkoi jo parantua ja ruokavalioon lisättiin myös ei-nestemäisiä ruokalajeja. Toipuminen on ollut kuitenkin onneksi nopeaa ja jo alkuviikosta Villekin on ollut ihan toimintakykyinen. Pasin viikko meni pitkälti töissä SORCODEn toimistolla etsien järjestölle uusia mahdollisia kansainvälisiä rahoittajia. Työ on ollut ihan mielenkiintoista, vaikkakin vähän yksitoikkoista. Vietnamilaiset työkaverit ovat mukavia ja haluavat jutella paljon oman kielitaitonsa puitteissa. Torstai-iltana vietettiin työporukalla omaa Têt-juhlaa (vähä niiku pikkujoulut) käymällä yhdessä syömässä ja karaokessa. Ruokailu oli hyvin perinteisessä vietnamilaisessa ravintolassa, jossa istutaan kadulla leikkimökkipöydän ääressä pikkujakkaroilla. Ruokalajeja oli paljon ja paikalliseen tapaan jokaikisellä hörpyllä kilisteltiin laseja. Ruoan jälkeen siirryttiin tottakai laulamaan karaokea, joka oli kyllä tosi hauskaa.

Koska Ville toipui sopivasti loman alkajaisiksi vastataudistaan ollaan käytetty lomapäiviä hyväksemme pyöräillen ympäri Huea katsomassa tuttuja ja uusia paikkoja. Maanantaina käytiin mm. uudemman kerran tutustumassa Huen Citadeliin, eli keisarilliseen kaupunkiin ja bongattiin taas ihkut elefantit (joista toisella oli toinenkin valtava kärsä, jos ymmärrätte mitä tarkoitamme). Iltapäivällä aiottiin pyöräillä rannalle, mutta matkalla sinne aurinko meni pilveen ja myös pyöräily alkoi siinä määrin kyllästyttää että pysähdyttiinkin matkalla edelliseltä reissulta tutuksi käyneeseen kananmunantuoksuiseen kuumalähde-kylpylään rentoutumaan. Keskiviikkona maanantain kokemuksesta viisastuneena vuokrattiin skootteri ja ajeltiin (turvallisesti mummovauhtia) rannalle uimaan ja hengailemaan (ja vähän myös palamaan).

------

Kävimme tämän viikon tiistaina päiväturistireissulla Phong Nha Cave -nimisessä kuuluisassa luolassa, joka sijaitsee “kätevästi” neljän tunnin ajomatkan päässä Huesta. Luolaan päästiin sisään veneellä jokea pitkin ja sisällä päästiin jalkautumaan kohteeseen ja hämmästelemään sen kätkemiä neonvärein valaistuja salaisuuksia. Itse luola oli kyllä amazing, mutta neljä tuntia suuntaansa maailman hulluimman kuskin (joka halusi ohittaa kaiken mikä liikkui) kyydissä oli kyllä aikamoinen koettelemus pitkästä aikaa. Lisäksi Vietnamissa “English-speaking guide” on kyllä aika venyvä käsite. Meidän oppaamme ainakin osasi vähemmän englantia ku myö vietnamia, eikä häneltä auttanut kysyä englanniksi mitään. Mutta ehkä tärkeintä oli itse luola ilman turhia selostuksia.

Kahden vuoden takaiseen Vietnamin reissuumme verrattuna isona erona on se, ettei meillä ole nyt seuranamme muuta suomalaisporukkaa (terkkujaa!). Ollaankin nyt siis jouduttu tutustumaan myös näihin ulkomaaneläviin. Huessa työskentelee melko paljon ulkomaalaisia vapaaehtoisia, joista muutamaan ollaan tutustuttu jo paremmin. Eräät vietnamilaiset kollegat SORCODEn toimistolta ovat menossa tässä kuussa naimisiin (keskenään, työpaikkaromanssi!) ja myökin saatiin onneksemme hääkutsut. Ohessa kuva kutsuista, jotka täällä ovat aika prameat. Huomatkaa, että Villen kutsussa jälleen piinaa “Philep” :D. Nyt pitäisi löytää jostakin edulliset juhlavaatteet, jottei tartte mennä läpykkäissä ja shortseissa edustamaan.

Ruokapuolesta täytyy nyt mainita sen verran että se on kyllä taas kerran superhyvää ja samoin kahvi!


Lukijakysymys: Mikä on sinun lempieläimesi? Meidän on norsu.


t: Philep ja Basi

4 kommenttia:

  1. Miun lempieläin on ehdottomasti tuo Albiino n:o 1!! :DDD

    VastaaPoista
  2. Minun lempieläimeni on lintu.

    Ja sitten lukijakysymys: miksi siellä on ruokapaikkojen kalusteet niin pieniä ja köykäisiä? Onko tilat niin ahtaita? Vai pitääkö ne aina illaksi pinota jonnekin tosi kätevästi? Onko tuollasia leikkimökkikalusteita myös sellasissa ravintoloissa, joilla ei oo tarjoilua esim. kadulle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ps ja kiitos hyvästä kysymyksestä! Kyllä syynä lienee käytännöllisyys. Pikkupöydät ja pikkujakkarat vie vain vähän tilaa (täällä on ahdasta) ja lienevät aika edukkaita. Kadulla kahvila laajenee äkkiä tarvittaessa, kun jakkaroita voi lisätä (=ottaa pinoista) uusille asiakkaille. Eli niitä pinotaan ja levitetään tarvittaessa. Ja kyllä, pikkujakkaroita löytyy myös ei-kadulla olevista "ravintoloista", mutta paikka joko on tai ei ole pikkujakkarapaikka, yhdestä paikasta ei löydy sekä aikuisten kokoa että pikkujakkaroita. Vilip

      Poista
  3. Heii Pasi ja Philep! Mahtavaa lukea teidän kuulumisia täältä blogista. :) Mie latasin myös skypen, oispa kiva joskus ottaa skypetreffit!

    Terkkuja norsuille ja teidän vatsoille, voikaa hyvin! :)

    VastaaPoista